Elokuussa jo...

Tänään tein ihan oikeaa ruokaa. Se on aika hemmetin mahtavan makuista, kun vähän vittumaisen kesäflunssan jäljiltä oikeasti maistaa jotain ja on vieläpä energiaa koko kokkailuihin. Ihanaa kun voi olla iloinen näinkin pienestä asiasta :)

weheartit.com

Blogihiljaisuutta joudun jälleen pahoittelemaan, mutta täällä oon edelleen enkä sen enempiä selittele. Jatkankin siis suoraan ihan tästä hetkestä, joka koostuu siis vihdoinkin terveestä olosta ja oikeasta ruokavaliosta. Vaa'alle en jostain syystä ole uskaltautunut hetkeen, etenkään nyt kun muistutan taas vesi-ilmapalloa enkä halua pettyä lukuihin, joten mieluummin jatkan hyväntuulisena siitä mihin jäinkin ja puntaroin sitten kun se tuntuu taas hyvältä ajatukselta. Joka tapauksessa ruokapäiväkirja koostuu tällä hetkellä näistä osista:

Aamupala

  -jogurtti

Lounas

  -salaatti (kurkku, paprika, omena)

  -possua
Välipala

  -jogurtti

Päivällinen

  -salaatti

  -2 ruisleipää

Iltapala

  -vadelmia

Vähän nätisti ilmaistuna tuo lista on vielä pikkasen hukassa, mutta tästä on helppo lähteä parantamaan. Liikuntojen suhteen aloittelin varovasti viiden kilometrin kävelyllä, mutta onpahan sekin tyhjää parempi. Juoksukuntoa tekisi mieli jo päästä testailemaan, joten vähintään teen aamulenkit viikonloppuna, kunhan ei ihan kaatamalla sada. Pieni ripsiminen sen sijaan piristää paljon enemmän kuin porottava kuumuus. Rakastan kesää, mutta viileämmät treenisäät otan kyllä ihan mielellänikin jo vastaan ja muutenkin arjen tuoman rutiinit tuntuu mun mielestä vaan hyviltä, joten ehkä kestän sen, että elokuussa jo mennään. Ei sillä, että olisin lomailemaan ehtinyt, mutta arkirytmistä ei siitä huolimatta ole ollut tietoakaan. 

Ennenkuin ehdin jaaritella liikaa, voisin valottaa mun tämän hetkistä suunnitelmaani kropan suhteen: jos saisin turhan painon pois jouluun mennessä (ei toki haittaa jo aiemmin...) ja kevään keskityn lihastreeniin, olisin aika tyytyväinen itseeni. Mutta avaan tätä myöhemmin sitten lisää, piti vaan päästä kertomaan :)

Viimeinen niitti

Mistä tietää, että univajetta riittää nukuttavaksi? Siitä, että herää kuudelta iltapäivällä ja silti uni tulee illalla normaalisti :D Voisihan tuota kutsua liiaksi nukkumiseksi, mutta oon ollut jo hetken ihan kuollut univajeen takia ja kyllähän mulla se valvominenkin venyi jonnekin neljään aamuyöllä... Tämä oli siis sunnuntain tilanne ja viimein herätessä olo oli vihdoin virkeä eikä mua harmittanut yhtään, että nukuin lämpimän päivän ohi lähes kokonaan. Nyt aloitin sitten uuden viikon ihan uudella energialla eikä maanantai tunnu yhtään siltä perinteiseltä kaaokselta.

Niinkuin tuolla alempana jo kerroin, oon nyt hetken liikkunut lähinnä huvikseen, koska mulla ei ole ollut mitään selkeää arkirytmiä töitä lukuunottamatta. Nyt tämä "sinne päin" -meininki on alkanut ahdistamaan ihan kunnolla, kun tuntuu että normaaleista syömisistä huolimatta oon turvonnut kuin pallokala enkä edes uskalla mennä vaa'alle juuri nyt. Törmäsin myös viimeviikolla pitkän tauon jälkeen tuttuun, joka oli laihtunut ihan hurjasti ja näytti yksinkertaisesti upealta mun unelmamitoissa, joten ensin mieleen hiipi pieni morkkis omasta saamattomuudesta, mutta viimeinen niitti tuli, kun näin musta otetun kuvan viikonlopulta: olin kirjaimellisesti kuin turvonnut pullataikina ja se ei ollut mikään kiva näky...

Siispä mun arki muuttuu viimeistään nyt takaisin siihen, mihin jäin ennen kesähaahuilua, ja vihdoinkin motivaatio on taas ihan katossa. Tänään sää on jo ihan inhimillinen juoksemiseen, joten vedän jälleen lenkkarit alle ja koitan pitää treenit sen 5 krt/vko. Ruokapäiväkirjoja voisin taas päivitellä tännekin, niin ei tee mieli repsahtaa ateriarytmistä niin helposti. En onneksi ole saanut aikaan mitään turvotusta vakavempaa, mutta vähänhän tuo säikäytti, kun se voisi olla tilanne ihan 24/7. Siispä motivaatiokuvat vaan jääkaapin oveen ja tuloksia tekemään, haluan tätä niin kovast.

Kyllä se siis tästä lähtee, eikä teidänkään tarvitse lukea enää "kyllä mää ihan kohta" -tekstejä ;)

kuvat

Ihana hankala kesä

Oon kesäihmisiä ihan viimeiseen asti. Rakastan lämpöä ja saan valosta niin paljon lisäenergiaa, että ero siihen talvi-minään on ihan huikea. Kotona ei huvita istua hetkeäkään, vaan aina pitää olla menossa ja ihmisten keskellä, mutta vaikka kaiken järjen mukaan tän energiamäärän pitäisi toimia hyvin yhteen myös mun projektin kanssa, niin eipä tää ihan helppoa olekaan.

Talvella (siis ylipäätään kesän ulkopuolella) mun päivän aikataulu menee suurinpiirtein rytmissä töihin - kotiin - urheilemaan - ruokaa - rauhoittuminen sohvalle - nukkumaan. Kavereita tulee nähtyä vain kerran tai pari viikossa, lepopäivinä ja viikonloppuisin, mikä usein vähän harmittaa, kun aikaa ei tunnu riittävän kaikkeen vaikka haluaisikin. Kesän tullen iskee sitten se virtapiikki ja julistimmekin jo toukokuussa kavereiden kanssa, miten tänä kesänä yhtään aurinkoista päivää ei vietetä yksin, vaan porukalla ulkona.

Ja niin se on mennytkin. Töistä päästyäni oon vaihtanut bikinit niskaan ja lähtenyt rannalle tai nauttimaan kaupungille erilaisista tapahtumista, ja kotona ollaan vasta illalla, jolloin nälkä huutaa jo kovaa, mutta mun maha ei tykkää yhtään, jos syön noin myöhään paljoa. Eli tasainen ruokailurytmi kusee aika lahjakkaasti noina päivinä ja se vaikuttaa aina seuraavaankin päivään. Myöskin treenit menee vähän ohi, kun liian raskaasti ei pysty liikkumaan yötä vasten ja nälkäisenä.

Nyt mun pitäisikin kehitellä joku tasapaino tähän kaikkeen, että saan syötyä ja liikuttua oikein, mutta kuitenkin niin etten jää kesästä ja kavereista paitsi. Tähän väliin saa siis antaa niitä kuuluisia vinkkejä, miten tää tehdään :D Mulle ehkä toimii se muistutus takaraivossa, etten halua kesän jälkeen havahtua siihen, että kroppa on turvonnut ja takaisin lähtöpainossa, kun en yksinkertaisesti halua katsoa tällaista kroppaa enää yhtään vuotta. Muutenkin mun on tehtävä kaikki tämä työ nyt, kun tavoitteet on vielä suhteellisen lähellä, eikä odottaa että seuraavatkin viisi kiloa on hiipineet vyötärölle. Eli ehkä mun pitää laittaa tämä urakka etusijalle ja laittaa ensimmäisenä kalenteriin liikunnat ja vasta sitten käyttää jäljelläoleva aika hauskanpitoon. Ei periaatteessa kuulosta niin hienolta näin mahtavan kesän keskellä, mutta enemmän haluan muuttaa kroppani terveellisemmäksi nyt  ja tää on mulle oikeasti tärkeää.

Tässäpä vähän ajatusvirtaa rustattuna. Huomaa kyllä, että tuo oma saamattomuus on alkanut ahdistamaan, joten enköhän saa jonkun järkevän rytmin itselleni kehiteltyä viimeistään nyt. Toivottavasti saan myös pian tulla kirjoittamaan edistymisestä..:)

kuvat

Pelissä mukana

Pakko nyt vähän pahoitella mun blogihiljaisuutta, mutta edelleen oon täällä ja menossa mukana, eikä luovuttaminen ei tuu kysymykseenkään. Mulle vaan tapahtui kesä, mutta no worries :)

Juhannusta olin stressannut jo hyvän tovin etukäteen, kun kavereiden kesken oli suunniteltuna reilusti syömistä ja juomista, mutta loppujen lopuksi selvisin vain puolen kilon turvotuksella, mikä taitaa osoittaa sen, ettei projekti kaadu yhteen (tai edes kolmeen) vähän huonompaan päivään. Juhannuksen jälkeinen väsymys veti mut vaan niin tiukasti sängyn pohjalle, että viikon pidin täysin taukoa elämästä yleensäkin, mitä nyt töissä onnistuin käymään.

Viime viikolla pääsin jo vähän paremmin arkeen kiinni, mutta en voi väittää panostaneeni tähän projektiin mitenkään liikaa ja se on tehnyt vähän huonon omantunnon. Toisaalta pääasiahan on se ettei luovuta, mutta muistaa kuitenkin myös nautiskella välillä, joten oon oikeastaan viikon liikkunut vaan ylläpitääkseni painoa ilman sen kummempia muita tavoitteita. Tällä viikolla onkin sitten aika lopettaa tuo "lomailu" ja asettaa taas tavoitteet selkeästi näkökenttään: ylimääräiset pois ja kroppa timmiksi. Pieni löysäily teki oikeastaan ihan hyvääkin, kun nyt on taas aito halu päästä takaisin kiinni siihen oikeaan arkeen, jonka itselleni loin tämän urakan aikana.

Alkuun mun tavoitteena oli saada muutosta aikaan juhannukseksi ja ihan hyvin siinä onnistuinkin, mutta missään vaiheessa en hirveästi osannut ajatella juhannuksen yli ja mun mielessä pyörikin hetkellisesti ajatus: "miten voin motivoida itseäni kesäkunto mielessä, jos kesä on jo puolessa enkä tuu vielä pariin kuukauteen olemaan minkäänlaisissa tavoitteissani?". Siispä mun piti hetki järjestellä ajatuksia ja tajuta niinkin yksinkertainen asia, kuin että eihän mulla missään vaiheessa ollutkaan tavoitteena pelkkä kesäkunto, vaan ihan täysi muutos elintapohin, jotta jossain vaiheessa saavutan sen tavoitekroppani, ja jo ensi kesään mennessä mulla on ihan automaattisesti se kesäkunto kohdillaan ilman mitään erillistä kesäkuntotavoitetta. Jotenkin kai bikinikelien ilmestyminen vähän lannisti, kun en ollutkaan vielä sen erityisemmässä bikinikunnossa.

Mun projekti kuitenkin jatkuu taas siitä mihin jäinkin ja tuun tännekin jälleen ihan säännöllisesti kertomaan niin edistymisestä kuin takapakeistakin, ja lopulta niiden tavoitteiden saavuttamisesta :)

Food is Good

Enpä ole hetkeen ruokapäiväkirjaa tänne laitellut, joten pistänpä tulemaan, kun kerran kokkailujanikin sain kuvattua. Edelleen mun rytmistä puuttuu iltapala, mutta mun maha kipuilee niin pahasti vielä aamullakin jos syön liian myöhään, joten tähtään päivällisen ajankohdan sopimaan myön aikaisen iltapalan rooliin. Hassua ehkä, mutta tämä toimii mulla kaikkein parhaiten :) Jotkut ei voi nukkua tyhjällä mahalla, minä taaskaan en täydellä, vaan mitä tyhjempi sen parempi. Kun katsotaan tuota ruokalistaa, mulla olisi varaa syödä vielä vähän enemmän, joten siinä on vielä vähän tsempattavaa.

aamupala

  -kaurapuuro

  -raejuusto

  -mehukeitto

lounas

  -lohi

  -salaatti (kurkku, paprika, rucola, omena, juusto)

välipala

  -ProFeel-rahka

päivällinen

  -salaatti
  -grillitassuja
  

  
Lohen päälle tykkään kasata ennen uuniin laittoa erinäisen läjän joko kokkailuun tarkoitettuja tuorejuustoja tai, kuten tässä, tsatsikia. Mausteet laitan yleensä suoraan lohen pinnalle ja muut törsteet vasta sen jälkeen, mutta melko lahjakkaasti unohdin koko vaiheen, joten laitoin sitten noin päin ja ihan hyvin toimi sekin :) Mausteina siis pippurisuolarouhetta ja chilirouhetta.

Halusin kasata vähän ruokaisamman salaatin, joten juustokuutioita tuli vähän runsaammin mukaan tällä kertaa. Lisänä leikkasin vielä sekaan omenaa, kurkkua ja paprikaa, sekä vähän isomman kasan rucolaa kuin kuva kertoo. Hyvin toimi lohen kanssa, kannattaa kokeilla!

Sellainen oli siis ruokien osalta mun keskiviikko ja hyvältä tuntui :)

Edistyshehkutusta

Oon oppinut nopeasti nauttimaan siitä tunteesta, minkä edistyminen tuo mukanaan. Etenkin nyt siis juoksun kohdalla, kun yhtäkkiä huomaakin jaksavansa kauemmas kuin ennen ja sen lisäksi vielä nopeammin. Oon yrittänyt aloittaa lenkkeilyharrastusta lukuisia kertoja viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta ikinä se ei ole lähtenyt näin hyvin käyntiin, että huomaan oman edistymiseni jokaisen juostun viikon jälkeen.

Mulle hauskimpia tunteita on ollut se, kun tavoitteena on juosta "ihan vähän vaan, sen verran kuin jaksan" ja ensimmäiset askeleet onkin tuntuneet pomppimiselta sen normaalin laahustamisen sijaan ja vauhtia on enemmän kuin olisin ikinä uskonut jaksavani. Edelleen toki naama tulipunaisena juoksuni teen ja se mun "kiitäminen" on todellisuudessa vain jossain normaalin hölkkävauhdin tasolla, mutta yhtä kaikki oon edistymällä päässyt edes tähän pisteeseen. Lähtökohta on ollut ihan täysi nolla ja oon ollut hyvin tietoinen siitä, että hengitin ennen raskaasti jo parin lamppupylvään jälkeen, joten se on ihan huikeaa edistystä, että vedän nyt innosta hymyillen jo viittä kilometriä ennätyksenäni, useampaan kertaan viikossa. Myös sykemittari kertoo edistymisestä, kun maksimisyke laskee viikoittain hitusen alemmas :)

Toinen palkitseva juttu on tietysti vaaka ja mittanauha. Vaikka normaalipainon sisällä laihdutankin, niin ensiksi haluan muutaman kilon pois, jossa oonkin päässyt lupaavasti jo alkuun. Musta on ihanaa huomata se edistyminen puntarilla, vaikka se onkin mittausvälineenä melko epäluotettavasta päästä. Mittanauha auttaa siis tässä vaiheessa, mutta oon aika lahjakkaasti unohtanut sen viimeaikoina... Sen sijaan mulla on kaksi vyötä, jotka on tällä viikolla menneet ongelmitta kiinni yhtä reikää tiukemmalle, joten väkisinkin tässä alkaa hymyilyttämään. Edelleen mussa on tiivistämisen varaa, mutta tunnen jo olevani hitusen hoikempi edelliseen verrattuna ja kaikki ylimääräinen turvotus on kadonnut siinä samalla. Näin näkyvät tulokset antaa mulle mukavan potkun pyristellä edelleen eteenpäin ja tavoitteet tuntuu kieltämättä olevan lähempänä, kun pari kiloa on jo takanapäin.

Nyt vaan on ihan erityisesti sellainen fiilis, että pystyn tähän. Siispä jatkan hehkuttelujani ihan itekseni, yayy :)

kuvat

Uusi ihana kaveri

Vaaka on siis vähintään tänään, mutta ihan muutenkin menneellä viikolla ollut vihdoin mun kaveri ja piristänyt joka aamu, vaikka oonkin parina päivänä vähän herkutellut tai syönyt muuten tuhdimmin. Mun herkuttelut ei onneksi ole kuitenkaan räjähtäneet siihen pisteeseen mitä ne joskus oli, eli suklaalevyllä aloiteltiin ja siitä oli vielä mahdollista jatkaa johonkin muuhun makeaan... Päinvastoin söin yhtenä päivänä jäätelön ja toisena patukan tummaa suklaata, mikä määrällisesti tuntuu juuri sopivalta ja makeudeltaan just passelilta, eikä mun ympärille ole ilmestynyt uutta vararengasta tämän takia. Repsahduksina en osaa noita muutenkaan pitää, koska mun periaatteena on sallia itselleni kaikki (jotta en himoitse niitä kiellettyjä enemmän kuin laki sallii) ja opetella kohtuus. Sokerikierteestä uskon päässeeni jo eroon, joten nyt tuollainen ajoittainen pieni herkuttelu tuntuu vaan mahtavalta :)

Viikko sitten sain jotakuinkin selätettyä kaikki kankeudet matkanvarrelta nilkkaongelmista yskään, joten pääsin taas takaisin kiinni liikuntarytmiini, joka ilmeisesti pisti nesteet taas kiertämään ja toivon mukaan teki muitakin ihmeitä mun kropalle, siltä kun ainakin on tuntunut :) Paino lopetti vihdoin viikkojen jälkeen jumittamasta 64,1 kilossa ja lähti humisemaan alaspäin, mikä on ajanut mua vaan kovemmalla motivaatiolla ja innolla eteenpäin. Siispä voin ilokseni ilmoittaa, että uusi ihana kaverini näytti punnituspäivän viralliseksi tulokseksi tassan 63 kiloa, jota kohti oon hivuttautunut koko viikon. Vaikka aamulla olinkin umpiunessa, piti mun pienet voitontuuletukset silti suorittaa :D

Uusi raksi ilmestyi sivupalkkiin ja tavoitteet on kokoajan lähempänä. Kokonaispudotus on nyt mulle huikeat -2,5 kiloa, mikä noin kuukauden työlle mun kokoisella ihmisellä tuntuu lopulta ihan loistavalta vauhdilta, vaikka kuinka stressasinkin jumitteluita. Toki tuo tuleva juhannus mökkitunnelmissa varmaan tekee vähän tuhoja, mutta oon jo päättänyt ettei pari päivää kaada mua mihinkään, vaan sen jälkeen jatketaan jälleen samanlaisella tarmolla :) 

kuvat